|
CFTC:n vastaus hopean hinnan manipulointisyytöksiin 14.5.2004CFTC on vastannut vihdoin satojen yksityissijoittajien pyyntöihin selvittää onko hopeamarkkinoita manipuloitu NYMEXin sääntöjen vastaisesti. (Lue CFTC:n vastaus.) Ei ole yllättävää että manipulointisyytökset kiistetään. Logiikka tosin vastauksessa on paikka paikoin kovin ontuvaa. CFTC:n johtaja Gorham sanoo mm: "The commercial short traders have had neither the means nor the motive to manipulate downward the price of silver over the long period alleged." Riittäisikö parin miljardin voitot motiiviksi? Mikä estää kourallista ihmisiä (vajaata kymmenkuntaa toimijaa) joko sopimasta 'winks and nods'seilla tai puhtaasti ennakkoon koska kaikki toimeksiannot vedetään pois ostolaidasta? Ostolaita katsoi Jim Sinclairin mukaan ainakin 4 kertaa hopean romahtaessa 8:sta 6:een taalaan samalla kun spekulatiivisten vivulla pitkäksi ostaneiden margin-callit laukesivat ja he joutuivat myymään tyhjään laitaan. Vaikka näin ei olisi tapahtunutkaan on tämä kuitenkin loogisesti mahdollista ja täten motiivi ja keinot ovat kyllä löydettävissä, toisin kuin Gorham väittää. Myöhemmin Gorham jatkaa "the allegation is that for 20 years the commercial shorts have continued to sell at artificially low prices without ever taking profits." Tämä ei suinkaan ole väite vaan väite nimenomaan kuuluu että lyhyeksi myynnillä on tehty voittoa ja merkittävästi. Monet hopeakaivosyritykset ja pienet spekulatiiviset toimijat ovat odottaneet hintojen nousevan varastojen huvetessa. Syytteiden mukaan tätä markkinavoimien ja järjen mukaista odotettua hinnan nousua on käytetty hyväksi voittojen tekemiseen katteettomalla lyhyeksi myynnillä. Kysymyksen "Is there anything else unusual about these short silver futures positions?" Groham välttää kiertävällä vastauksella " In many ways these positions are very much like short positions in other markets." Vaikka näin on monessa suhteessa ei hän mainitse sitä keskeistä eroa joka varmasti monissa kysymyksissä on suoraan nostettu esille. Keskeinen anomalia muihin markkinoihin verrattaessa on että hopean futuurimarkkinat ovat ainoat hyödykemarkkinat joka on olleet suurten kaupallisten toimijoiden puolelta nettona lyhyeksi myyty melkein parikymmentä vuotta yhtäjaksoisesti. Kaikissa muissa hyödykkeissä on spekulaatio vuoroin ollut netto lyhyenä, vuoroin netto pitkänä. Varsinaiseen kysymykseen Gorham siis jättää 'taitavasti' vastaamatta. (Katso Brady Willetin artikkeli aiheesta.) Hopea on maailman ainoa hyödyke jonka futuurimarkkinat ovat olleet suurten kaupallisten toimijoiden puolelta nettolyhyenä toistakymmentä vuotta kaikkien muiden hyödykkeiden futuurimarkkinoiden ollessa vuoroin netto lyhyenä, vuoroin netto pitkänä. Hopea on varastoiltaan huvennut kenenkään sitä kiistämättä ainakin 1990-luvun alusta asti. Kuitenkin se on hinnaltaan pysytellyt kymmenkunta vuotta vuoteen 2003 saakka 4-5 taalan tuntumassa per unssi. Kun hinta paineen alla kymmenen vuoden jälkeen alkoi nousemaan romahduttivat isot lyhyeksi myyneet pelurit markkinat katteettomilla lyhyeksi myynneillään puhtaalla raa'alla volyymilla suojatakseen oman positionsa. Mielestäni markkinoiden 'manipuloinnin' ei pitäisi olla lain vastaista, mutta vaikuttaa aivan selvältä että hopeamarkkinoita manipuloidaan hyvin vahvasti. Sen sijaan sellaisen hyödykefutuurin myyminen jota myyjä ei voi taata eikä takaa fyysisen tuotteen toimituksella on petos. CFTC:n kiisti odotetusti manipulointisyytökset. Piensijoittajien kasvanut aktiivisuus ja kirjekampanjat viranomaisille ovat kuitenkin saaneet suuret lyhyeksi myyjät varovaisemmiksi. He ovat vähentäneet lyhyeksi myytyjä positioitaan merkittävästi. Suuret pelurit ovat tosin vielä merkittävästi netto lyhyenä ja uusilla pienillä spekulanteilla on merkittävät netto pitkät positiot mikä tarkoittaa että onnistuneella dumppauksella voivat suuret toimijat vielä kerran saada spekulanttien margin-callit laukeamaan. On kuitenkin vain ajan kysymys koska hopean hinta ampaisee taas koilliseen. Mitään sivustolla esitettyä informaatiota ei pidä käsittää kehotuksena hopean tai muun sijoituskohteen ostoon tai myyntiin. Jokaisen tule perustaa sijoituspäätöksensä omiin tutkimuksiin, arvioihin ja riskianalyyseihin. Artikkelin kirjoittajalla on omistuksia osassa edellä mainituista yrityksistä. |
|
||
|